Suomen viikinkihistoriaa ovat kirjoittaneet lähinnä ulkomaalaiset argeologit ja tutkijat. Kirjoituksissa toistuu sama teema; Suomi oli köyhä, takapajuinen syrjäseutu, joka ei viikinkejä kiinnostanut.
Runsaat miekka-, (400 kpl), esine- ja hautalöydöt kuitenkin todistavat aivan päinvastaista!
Pirkanmaan Tursiannotko ja Kanta-Hämeen Vanain kylä (Hämeenlinna), ovat olleet väestörikkaita, varakkaita idänkaupan kauttakulku-, kaupankäynti paikkoja. Sieltä Kokemäenjokea pitkin Pohjanlahdelle tai Mustijokea Suomenlahdelle (Venäjälle, Viroon) mennessä, sekä paluumatkalla ovat turkikset, hauste, aseet, korut jne. vaihtaneet omistajaa.
Syvällä Suomen sisämaassa, Pirkanmaalla – Hämeessä, sijaitsevissa kylissä on ollut turvallista asua. Yllätyshyökkäys, kuten meren rannalla olevaan kylään tai kaupunkiin, ei ollut niihin mahdollista. Viikinkiaikana Suomessa ei ollut maanteitä, joten mahdollisen hyökkääjän oli tultava veneillä jokia pitkin. Varoitustulet kuitenkin ilmoittivat ajoissa hyökkääjien tulosta.
Kuningas saagoissa ( Snorri, Kringla Heimsins ) mainitaan, kuinka norjalainen viikinkikuningas Olavi Pyhä teki sotaretken ”roihujen rannikolle”. Roihuilla viitataan varoitustuliin, joita Suomen rannikolla ja sisämaan jokireittien varrella on loimunnut, kun vihulaiset ovat tänne tulleet. Olavi tunkeutui joukkoineen aina sisämaahan saakka, jossa vihamieliset paikalliset pieksivät kuninkaan joukot ja pakottivat heidät perääntymään.
Tarina riimukivessä kertoo myös kuinka Fröger niminen päällikkö johti, varapäällikkö Egil apunaan, ryöstöjoukon Suomeen, Hämeeseen. Yhteenotossa paikallisten kanssa sai Egil surmansa Pälkäneen Kyllönkoskella. Hämeenlinnan Hiidenjoella, Fröger sai nuolen jalkaansa. Hän lähti jäljelle jääneen joukkonsa kanssa pakomatkalle, Puujoen kautta, vanhaa viikinkien kauppareittiä pitkin Suomenlahdelle. Siellä Fröger purjehti Viroon ja kuoli taistelussa saamaansa haavaan. Egilille pystytettiin muistomerkki Ruotsiin, Gävlen lähelle. Riimukiveen (Gs 13) on hakattu teksti, jossa kerrottiin Egilin kaatuneen ”i Tafstalonti” eli Hämeen kapeikossa.
——————————————-
-Jos Suomi on viikinkiaikaan ollut köyhä syrjäseutu , kuten kirjoitellaan, niin miksi Olavi Pyhä tai Fröger ovat sotajoukkoineen hyökänneet tänne jos eivät odottaneet saavansa runsasta sotasaalista?
-Pirkanmaan ja Hämeen metsästäjillä ja maajusseilla ei ollut taistelukokemusta eikä kunnon aseita voittaakseen hyvinvarustetut Pyhän Olavin tai Frögerin sotajoukot. Heidän apunaan ovat olleet ulkomailla taistelukokemusta saaneet, alueelta löydettyjen 400 miekan, ja huippuarvokkaiden Ulfberht (31 kpl) miekkojen omistajat.