Tein ensimmäisen pitkän viikinkimelonta retken yli 20 vuotta sitten Järvenpäästä, Urjalan Kokonjärvelle. Matka taittui ystävien kanssa kahdella inkkarikanootilla. Meloimme autokartasta löytämääni reittiä pitkin Mustijokea ylös Hausjärvelle. Siellä saimme maastosiirtymälle traktorikyydin maanviljelijältä. Hän kertoi meille vanhasta viikinkien kauppareitistä. Se oli sama reitti jota olimme, viikingeistä mitään tietämättä, juuri kulkeneet! Tästä melontaretkestä alkoi kiinnostukseni Suomen viikinkihistoriaan ja heidän käyttämiinsä vesireitteihin.
Viikinkiaikana Suomessa ei ollut maanteitä. Hämeen härkätietä, Turku – Hämeenlinna, alettiin rakentaa vasta 1200 luvulla.
Pirkanmaan alueella ja Hämeen järviylängön vierestä kulki viikinkien käyttämä historiallinen kauppareitti. Reitti kulki Pohjanlahdelta Kokemäenjoen- Vanajaveden- Mustijoen kautta Suomenlahdelle!
Kierrellessäni kanootilla jokia ja järviä Pirkanmaalla ja Hämeen järviylängöllä kävi miellessäni ajatus että niitä ovat ehkä viikingitkin aikoinaan meloneet, poiketessaan pääväylältä (Vanajavesi) sivujokiin kaupantekoon. Siihen ainakin viittaa 2017 Lopelta, Loppijärven rannalta, löytynyt viikinkiaikainen miekka. Loppijärvelle on jokireitti Kernaalan järveltä, joka on osa historiallista kauppareittiä.
Vaihdoin kanoottini viikinkityyliin rakennettuun Lapin jokiveneeseen. Väitetään että Lapin jokiveneitten alkuperäinen malli on viikinkiveneestä. Se on matala, kapea ja pitkä kuin kanootti, eikä helposti kaadu. Kulkuvälineen vaihdon jotta voin paremmin ja turvallisemmin raivata kulkemieni pikkupurojen ja jokien umpeenkasvaneita väyliä myös muiden melojien kuljettavaksi.
Reiteistä löytyy selostus, karttalinkki ja matkan varrelta löytyviä paikallis palveluja.
Ota yhteyttä !
Kaikki tieto melontareiteistä Hämeestä ja Pirkanmaalta sekä perinnetieto Suomen viikinkiajasta kiinnostaa!
